(4+0 – 4+6)
Olemme edelleen mökillä. Alavatsaa jomottaa tuttuun tapaan kuukaudenaikaan nähden, ja vuodan vähän verta. Olen
lukenut sen olevan tavallista, mutta silti suren jo etukäteen kemiallista
raskautta. Yritän kuitenkin ajatella positiivisesti: ainakin on todistettu,
että voin tulla raskaaksi. Ja parempihan se on, jos menee heti alussa kesken
kuin myöhemmin.
--
Seuraava postaus: 6. - 7. raskausviikko: Tuskaa ja verta
Aiemmat tekstit aiheesta:
Menkat eivät kuitenkaan ala. Puoliso kehottaa tekemään toisen raskaustestin siltä varalta,
että ensimmäinen olikin virheellinen. Toisen testin tekeminen jännittää, jopa ahdistaa, mutta turhaan: testiviiva on nyt selvästi
vahvempi ja punaisempi. Outoa kuvitella olevansa raskaana, kun olo ei
tunnu mitenkään poikkeavalta.
Puoliso nimeää alkion Nonparelliksi pöydällä olevaa strösselipurkkia vilkaistuaan. Sööttiä!
Ei tehnyt mieli kuvata tätä ulkohuussissa, mutta raskaustestin kuvaaminen ulkohuussin vieressäkin on herättänyt hilpeyttä monissa :D |
Väsymys ottaa yllättäen vallan koko kropastani. Päivänokosten määrä kasvaa, ja meinaan nukahtaa työkkärin kurssilla, jota suoritan
arkipäivisin etäyhteydellä. Rauhallisuus on pysyvä olotila, enkä esimerkiksi jännitä olla kurssilla äänessä. Öisin heräilen täysin pirteänä kahdelta,
neljältä sekä kuudelta… ja joka kerta on vaikeaa saada taas unenpäästä kiinni.
Päätämme paljastaa raskauden appivanhemmille sekä langolle jo nyt, koska olemme niin harvoin samalla paikkakunnalla ja
olisi ihanaa kertoa asiasta kasvotusten. Olemme hyvin tietoisia
keskenmenoriskistä, mutta tämä on mielestämme riskin väärti.
Kertominen
helpottaa käytännön asioita huomattavasti: raskaudesta ei tarvitse koko ajan supista ja neuvolaan soittaminen helpottuu. Neuvolasta olisi pitänyt varata aika heti
plussan pärähdettyä testiin, mutta kesän soittoaika on todella lyhyt
(klo 8.30-10.30) siihen nähden, että työkkärin kurssi alkaa arkipäivisin yhdeksältä
ja puolison veli on yleensä samassa tilassa aamupalalla puoli yhdeksästä
eteenpäin. Ulkona soittamisesta ei tulisi mitään valtavan
hyttyspopulaation vuoksi. Nyt kun salaisuus on paljastunut, pystyin varaamaan
neuvolasta ajan lankoni läsnäollessakin.
5. raskausviikolla minua alkavat vaivaamaan väsymyksen
lisäksi hennot alavatsakrampit, etenkin jos jouduin kumartumaan. Niistä en huolestu, sillä ne ovat melko vaimeita.--
Seuraava postaus: 6. - 7. raskausviikko: Tuskaa ja verta
Aiemmat tekstit aiheesta:
Kommentit
Lähetä kommentti