Parasta Joensuussa!

1. Sinkkolan kotieläinpiha

Olimme vuonna 2011 muuttamassa puolisoni kanssa Rovaniemeltä Joensuuhun ja löysimme asunnon Noljakan kaupunginosasta. "Noljakka" kuulosti silloin todella hassulta nimeltä. Norjakka olisi ollut luontevampi. Menikin aikansa opetella lausumaan se oikein. Joka tapauksessa, googlailin sitten tätä hassunhauskaa Noljakkaa, ja Wikipediassa luki, että keskellä asuinaluetta olisi kotieläinpiha, mikä kuulosti aika absurdilta silloin. Sinkkolan kotieläinpiha on ollut kyllä parhautta täällä. Se on maksuton ja hyvin kaunis tila, ja kävelen sen läpi aamuisin moikaten eläimet matkallani. Pienet pikkusisarukseni ovat aivan harmistuneita kun muutan pois, vaikka Tampereella asun heitä lähempänä: "Mutta Tampereella ei ole Sinkkolaa!" Tampereella on Särkänniemi. "Mutta se ei ole Sinkkola!".

Sinkkola toimii myös nuorisotilana, ja siellä järjestetään aina kaikkea kivaa häppeninkiä. Esimerkiksi vetämäni piirustuskerho pidettiin juurikin Sinkkolassa. Lisäksi siellä on kierrätyspaja, kesä- ja joulutapahtumia, kesäteatteri ja muuta kivaa.

Aamurapsutteluja vasikalle.

Puskemista ja hippaa.

Ennen possuihin oli helpompi tutustua, ja yhden kanssa bondasin jopa niin hyvin, että se tuli luokse rapsuteltavaksi aina kun moikkasin sille. Nykyään niillä on kuitenkin tupla-aidat viranomaisten määräysten vuoksi, eikä rapsuttelu onnistu.

Teatteri Traktorin 'Maailman ympäri 80 päivässä' vuonna 2018. Kuvassa meneillään yönäytös.

2. Noljakan kirkko

Tämä kirkko oli ensimmäinen, jonka messuun uskaltauduin "vapaaehtoisesti" vapaa-ajallani osallistumaan. Kirkossa on moderni ja rento tunnelma, jos näin voi sanoa. Siellä käy aika vaihtuvasti väkeä, eivätkä uudet osallistujat pistä mitenkään silmään. Kaikki tuntuvat aina olevan hämillään milloin pitää seistä ja milloin istua, eli joukosta ei siinäkään mielessä erotu. Kyseinen kirkko valikoitui tunnelmansa ansiosta myös hääkirkoksemme, vaikkei se ehkä ulkoa päin olekaan mikään perinteikäs rakennus. Vihkitilaisuutemme sisääntulokappale oli Samuli Edelmannin "Miten ja miksi" pianolla soitettuna, mikä ei varmaankaan olisi ollut mahdollista pääkirkolla. Ainakaan samaan tunnelmaan ei olisi päässyt.

Olen ollut Noljakan kirkossa neljän vuoden ajan vapaaehtoisena messupalvelijana, eli jakamassa ehtoollista ja lukemassa tekstejä. Työntekijät, tunnelma, seurakuntalaiset ja kaikki on vaan niin parasta.

Kuva: Klavdia Parkkonen Photography

Kuva: Klavdia Parkkonen Photography

Pyhäinpäivisin Noljakanmäellä vietetään Kynttilämäki-tapahtumaa.

3. Kahvila Kissaten

Hihkuin innosta, kun pieneen elinpiiriini (eli Noljakkaan) oli tulossa kahvila. Ja millainen kahvila se onkaan! Lähes päivittäin vaihtuvia vegaanisia vaihtoehtoja! Tykkään käydä siellä kirkon jälkeen hörppimässä sumppia ja ostamassa kotiin leivoksia. Ainut huono puoli on, että oma leipomiseni on jäänyt ihan minimiin, kun niin hyvä paikka on ihan kotini vieressä. Kun tulen taiteilun lomassa yksinäiseksi, kahvilassa käynti ja omistajan kanssa jutustelu piristää kummasti.

Hitsi kun tulikin nälkä näitä kuvia katsoessa. 

4. Koivuvaaran laidun

Koivuvaaran laitumen löysimme ihan sattumalta, kun olimme puolison kanssa kävelemässä uimarannalle ja testasimme oikoreittiä. Maisemat ovat upeat ja laitumella on kesästä syksyyn lampaita. Myös hääkuvamme otettiin Koivuvaaralla.

Tässä kuvassa laitumella näkyy kylläkin jänis lampaiden sijaan. Löydätkö sen?

5. Aavaranta

Aavarannalla on kesäisin loistava uimaranta, ja talvisin jäällä voi hiihtää tai kävellä. Se on ihana paikka unelmoida ja uida (hiekkapohja!). Syksyisin keräilen tammenterhoja taskut täyteen ja keväisin käyn fiilistelemässä tulevaa kesää. Olen monesti haaveillut ottavani maalaustelineen mukaan ja taiteilevani siellä, mutta en ole kehdannut.

Muita paikkoja, joista Joensuussa tykkään, ovat rauhallinen ja inspiroiva pääkirjasto sekä eloisa, vilkas ja tanssiva joenranta keskustassa. Kesäisin Vesikioskilta saa aivan parhaat pullavohvelit (kyllä, luit oikein, käy kokeilemassa). Ulkoilmakahvila Rento taas on nimensä veroinen, ja sen hummusleivät ja smoothiet ovat herkullisia. Rempseä ja hyväntuulinen Amarillo erottuu edukseen muiden kaupunkien Amarilloista. Kahvila Houkutuksessa vaihdoimme puolisoni kanssa kihlasormukset vuonna 2015. Kunniamaininnan saa tietysti myös lähikauppani Noljakan S-Market (joka myös Esan kauppana tunnetaan), jossa en ole koskaan saanut huonoa palvelua, ja jossa tuotetoiveet on aina otettu kiitettävästi huomioon.

Vasemmalla: Kosiosusi-patsas. Keskellä: Taidemuseo. Oikealla: Suomen tuntemattomin runoilija -patsas. Säikähdin muuten noita kumpaakin patsasta silloin, kun näin ne ensimmäisen kerran.

Joesuu ylipäätään on ihanan kokoinen ja näköinen kaupunki. Ja tänne tulee TIVOLI kaksi kertaa vuodessa: juhannuksena ja elokuussa! 

Miksi sitten lähdemme? Pääsyy siihen ovat huonot kulkuyhteydet. Juna ei enää kulje täältä oikeastaan ollenkaan länteen tai pohjoiseen. Kun perhe asuu länsirannikolla ja Lapissa, on kiva asua itsekin paikassa, josta on helppo lähteä heitä tapaamaan. Helpolla tarkoitan sitä, ettei tarvitse kiertää pääkaupungin kautta.

En silti voi uskoa, että Joensuu - jota usein myös Joesnuuksi kutsun - jää taa. Se on ollut kotini jo kahdeksan vuoden ajan. Hullua, miten nopeasti nämä kahdeksan vuotta ovatkin menneet.